Vappuna 1918 Suomen senaatti oli kukistanut kansanvaltuuskunnan aloittaman kapinan lähes kokonaan. Vappu oli punainen enää Kotkassa. Viipurissa kukistetut punakaartilaiset joutuivat marssimaan halki kaupungin. Valkoisessa Suomessa vietettiin hillittyjä kevätjuhlia.
Kotkassa vappujuhlassa 1917 oli puhunut sosialistipääministeri Oskari Tokoi. Vuotta myöhemmin vappujuhlaan valmistauduttiin vallanottoa yrittäneen punaisen hallituksen jo varman tappion tunnelmissa. Juhlaa pohjusti Jukka Lankila Eteenpäin-lehdessä 30.4.1918:
”Niin lippu. Missä se on, missä ovat nyt tuhannet punaiset liput, jotka vuosi sitten tankojen nenissä hulmahtelivat.
Ne ovat – osa tuhkana osa maan alle haudattuina – kranaattien repiminä kuten kantajansakin. Ainoastaan pieni, pienen pieni osa on nyt oikealla paikallaan kulkueitten etunenässä.
Huokaatteko, itkettekö? Ei, älkää tehkö kumpaakaan toverit! Kyllä ne sieltä taas jälleen nousevat, nousevat entistä ehompina ja niin voimakkaina, niin monilukuisin joukoin, ettei kurjimusten lauma, vaikka ne lukemattomat olisi voi niitä enää sitten maan alle vajottaa.”
Eteenpäin kertoi 2.5.1918 edellispäivän poikkeustunnelmissa pidetystä vappujuhlasta. Sitä ei aloittanut tavanomainen kulkue, sillä miehinen väki oli rintamapalvelustaan suorittamassa. Väki tuli urheilukentälle omaan tahtiin.
”Juhlaa suosi kaunis keväinen sää ja oli tilaisuus omiaan osottamaan, että vielä on toveruushenki keskuudessamme vilpitön, eikä sitä mitkään mustat voimat lannistaa voi, päättyköönpä taistelumme vaikka kuinka onnettomasti.”
”Järjestäytymätöntä yleisöä” ei Kotkassa lehden mukaan näkynyt. Valkolakkisia ylioppilasjoukkojakaan ei kaduilla liikkunut: ”heillä kun näet tällä kertaa on tärkeämpi tehtävä, jota tässä ei tarvinne selittää.”
Vappujuhla järjestettiin myös ainakin Kuusankoskella, jossa oli paikallisen väestön lisäksi lännestä tulleita pakolaisia. Tilannetta kuvaa se, että Eteenpäin julkaisi 2.5.1918 myös Kymenlaakson punaisten antautumisehdotuksen.
Kommentti: Kansanedustajaksi lokakuussa valittu Lankila (1881–1919) kuoli huhtikuussa 1919 Sörnäisten kuritushuoneessa influenssaan. JK
Kevätjuhlia Valkoisessa Suomessa
Julkiset kokoontumiset olivat kiellettyjä Etelä-Suomen kaupungeissa. Helsingin komendantti A. Lucander tiedotti asiasta 30.4.1918.
”Täten tiedotetaan yleisölle, että kaikenlaiset kulkueet ja kokoukset sekä konfettien, serpentiinien y.m. heitto Vappuna on mitä ankarimmin kielletty.”
Neljän seinän sisällä sisällissodan voittanut valkoinen puoli kuitenkin juhli. Helsingissä Alppilan ravintola ja Kaivohuone avasivat ovensa 1. toukokuuta 1918. Kappeli ja Kämp alkoi palvella asiakkaita vapunaattona. Kabareetakin oli tarjolla Café de Parisissa.
Helsingin kaupunginorkesteri soitti Kaivohuoneella. Saksalaisilla sotilailla oli vapaa pääsy konserttiin. Ylioppilaskunnan laulajat esitti laulutervehdyksen aamukymmeneltä Vanhan ylioppilastalon portailta. Ylioppilasosakunnat järjestivät kahvitilaisuuksia tiloissaan. Pakinoitsija Olli (Väinö Nuorteva) kuvasi vappua Uudessa Päivässä 2.5.1918:
”Apostolin pojat soittelivat vasta-avatussa Kappelissa. Ja saksalaiset soittokunnat siellä täällä kaupungilla. Kaivopuistossa oli elämä vilkasta varsikin illemmalla, jolloin vappuyleisö alkoi painua koteihinsa, jotkut epäilyttävän iloisina.
Vain Mäntymäellä oli hiljaista. Haudan hiljaista.”
Keski- ja Pohjois-Suomessa pidettiin porvarillisten tahojen järjestämiä juhlia 1. toukokuuta. Iisalmessa suojeluskunta järjesti sotilasparaatin, joka päättyi kevätjuhlaan kauppatorilla.
Sota ja rankaisutoimet jatkuivat
Sisällissota ei ollut kokonaan ohi vappuna 1918, vaikka punaiset olivat joutuneet antautumaan Viipurissa 29. huhtikuuta. Samoihin aikoihin päättyivät myös punaisten epätoivoinen pakoyritys idän suuntaan Lahden länsipuolella. Punaiset taistelivat edelleen Kymenlaaksossa, mutta aseelliset sisällissodan suurimmat yhteenotot oli käyty.
Vapun aluspäivien taistelut veivät suuren määrän taistelijoita kaatuneina sekä Valkoisen armeijan että punakaartilaisten riveistä. Punainen ja valkoinen terrori voimistuivat sodan loppua kohti. Punaiset tekivät joukkomurhan Viipurin lääninvankilassa. Viipurissa noin 400 venäläistä joutui vapun seutuun valkoisten teloittamaksi.
Säveltäjä Toivo Kuula sai Viipurissa kuolettavan haavan epäselvissä oloissa valkoisten omissa viinankyllästämissä voitonjuhlissa. Muun muassa Lahdessa jatkuivat suurimittaiset punaisten teloitukset. Vappu 1918 oli monin tavoin verenpunainen.
Linkki:
Taiteilijapari Alma ja Toivo Kuulan kirjeet 1918. YLE, Musiikin kevät 1918.
