Päivitysloki

Vallankumous, vapaussota, veljessota – vai jokin muu?

Kuvateksti 15.12.2016 08:00

Suomessa 1918 käydyn sodan nimestä on kiistelty koko itsenäisyyden ajan. 1990-luvulta alkaen sisällissodasta on tullut käytetyin termi, mutta muillakin nimityksillä on perusteensa. Viralliseksi nimitykseksi vakiintui Suomen itsenäisyyden alkuvuosina sodan voittaneen valkoisen puolen käyttämät vapaussota. Sosiaalidemokraateille luontevimpia nimiä olivat kansalaissota ja veljessota sekä tarvittaessa kapina. Kommunistit puhuivat luokkasodasta ja vallankumouksesta. Kansalaissota-termi saavutti laajempaa 1960-luvulta lähtien, kun […]

Punaista Suomea johti kansanvaltuuskunta

Kuvateksti 13.2.2018 09:11

Suomen vallankumoushallituksena toimi vuonna 1918 Kullervo Mannerin johtama kansanvaltuuskunta. Punaisen Suomen ylin päättävä elin oli virallisesti työväen pääneuvosto ja sen hallituksena toimi kansanvaltuuskunta. Pääneuvostolla oli nimellisesti oikeus valita ja erottaa kansanvaltuuskunnan jäsenet ja kumota sen päätöksiä. Siihen kuului 15 SDP:n, 10 Suomen Ammattijärjestön, 10 punakaartien ja 5 Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan valitsemaa jäsen. Pääneuvoston puheenjohtajana toimi […]

Tampereen valtaus muodosti sisällissodan käännekohdan

Kuvateksti 3.4.2018 05:56

Sisällissodassa keväällä 1918 teollisuuskaupunki Tampereen menetys oli punaisille vallankumouksellisille ankara tappio. Punaiset menettivät suuren joukon taistelukykyisimpiä joukkojaan. Lisäksi valkoiset saivat käsiinsä runsaasti rautatiekalustoa, josta oli hyötyä siirrettäessä taistelujen painopistettä Karjalaan.[1] Kustaa III:n vuonna 1779 perustama Tampereen kaupunki oli 1800-luvulla noussut yhdeksi maan johtavista teollisuuskaupungeista. Maan teollisuustyöläisistä yli kolmannes työskenteli 1800-luvun puolivälissä Tampereella.[2] Vuonna 1905 venäläistämistoimia […]

Suomella oli oma raha jo ennen itsenäistymistä

Kuvateksti 11.5.2017 11:06

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneet kansallisvaltiot ottivat käyttöön oman rahayksikön. Suomella raha oli ollut olemassa vuodesta 1860 lähtien. Suomessa oli käytetty maksuvälineinä Venäjän ruplia ja Ruotsin riikintaalareita (riksejä) vuoteen 1840. saakka. Tämän jälkeen ruplasta tuli ennen markan käyttöönottoa ainoa maksuväline. Suomi anoi lupaa Aleksanteri II:lta ottaa käyttöön oman rahan ja sai sen 4. huhtikuuta 1860 senaatin […]

Kotimaisia ja kansainvälisiä vaikutteita yhdistelevä populaarikulttuuri on muokannut käsityksiä suomalaisuudesta

Kuvateksti 1.12.2017 10:49

Suomalainen populaarikulttuuri on suunnilleen yhtä vanha kuin Suomi itsenäisenä valtiona. Laajoille kansanryhmille yhteisen populaarikulttuurin muotoutuminen alkoi Venäjän vallan loppupuolella rinnan ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen ja yhteiskunnallisen muutoksen kanssa. Ajanvietekirjallisuudelle kehittyi kysyntää 1800-luvun lopulta alkaen, kun lukutaito yleistyi. Kioskikirjallisuudeksi sittemmin nimitetyistä viihdelukemistoista kehittyi laajalevikkinen painotuotteiden osa-alue. Pilalehdet elivät ennen Suomen itsenäistymistä kukoistuskauttaan. Ne julkaisivat sekä harmitonta huumoria […]

Helsingin 1952 olympialaiset palauttivat Suomen maailmankartalle

Kuvateksti 22.11.2016 01:11

Suomalainen olympiaunelma täyttyi Helsingin kesäkisoissa 1952. Helsinki tarjosi olympialaisille kylmän sodan myrskyissä turvasataman. Samalla Suomi sai hyvityksen toisen maailmansodan syövereihin kadonneista 1940 kisoista. Helsingin olympialaisissa Suomi pääsi yrittämään jotakin ainutkertaista, maailman suurimman urheilutapahtuman järjestämistä. Olympialaiset olivat Suomen kokoon nähden suurhanke. Maan väkiluku oli juuri ylittänyt neljä miljoonaa, ja Helsingissä asui 370 000 ihmistä. Suomeen laskeutui kisojen […]

Suomea on rakennettu kansakunnaksi urheilun avulla omaa erityisyyttä korostaen

Kuvateksti 16.5.2018 13:37

Eri puolilla Eurooppaa syntyi 1700-luvun lopulta lähtien kansallista erityisyyttä korostavia liikkeitä. Kansakunnan itsenäisen olemassaolo-oikeuden perusteita etsivistä ja painottavista aatteellisista rakennelmista käytetään yleisnimitystä nationalismi. Käsite on suomennettu etenkin 1900-luvulla kansallisuusaatteeksi. Nationalismin tavoitteena on ollut paikallisten lähtökohtien pohjalta löytää omaleimaiseksi tulkitut kansalliset piirteet ja tarvittaessa toimia kansakunnan valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Kansakunnan rakentamistyössä tärkeällä sijalla ovat yhteiset kokemukset, […]

Vapaussota, vallankumous, sisällissota 1918

Kuvateksti 22.11.2016 07:13

Suomessa käytiin tammikuulta toukokuulle 1918 aseellinen konflikti, jolla on monta nimeä. Vapaussodassa entisen emämaan Venäjän sotaväki karkotettiin itsenäisestä Suomesta. Vallankumouksessa työväenjärjestöt kumosivat vaaleihin ja lakiin perustuvan yhteiskuntajärjestyksen. Sisällissodassa kaksi hallitusta taisteli asein vallasta. Lisäksi ulkovallat osallistuivat taisteluihin monin eri tavoin.[1] Vallankumousarmeijan alku oli Suomen Ammattijärjestön valtuuston päätös 20. lokakuuta 1917. Se kehotti työväestöä ”itsepuolustuksekseen ja […]

Suursota esti suomalaisten odottaman Helsingin olympiaisännyyden 1940

Kuvateksti 7.10.2016 06:33

Suomen vuonna 1912 alkanut olympiamenestys näytti saavan komean kruunun 1940 kesäkisoista Helsingissä. Toinen maailmansota musersi kuitenkin unelman. Suomalaisten olympiaisännyyshaaveet heräsivät Tukholman vuoden 1912 kisojen menestyksen innoittamina. Erik von Frenckell esitti ajatuksen julkisesti Pallokentän vihkiäisjuhlassa 1915. Ajatus oli rohkea, sillä Suomi kuului Venäjän imperiumiin ja oman olympiaedustuksen tulevaisuus oli epävarma. Suomen itsenäistyttyä ajatus nousi uudelleen esiin. […]

Viaporista Suomenlinna

Kuvateksti 10.10.2016 06:06

Viapori siirtyi Suomen valtiolle Senaatin antamalla asetuksella 17. huhtikuuta 1918. Venäläiset joukot olivat vain muutamaa päivää aikaisemmin poistuneet linnoitussaarilta. Toukokuun 12. päivänä 1918 Kustaanmiekkaan kohosi Suomen tasavallan leijonalippu. Seuraavana päivänä Viaporin nimi muuttui Senaatin asetuksella Suomenlinnaksi. Venäläinen sotilastukikohta Vuodesta 1808 Viapori oli ollut Venäjän keisarikunnan sotilastukikohta, eikä se ollut kuulunut Suomen suuriruhtinaskuntaan. Suomen sodan jälkeen […]

Suomalaisten elintaso koheni itsenäisyyden kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä

Kuvateksti 20.9.2016 10:43

Suomi vaurastui maailmansotien välillä, vaikka maailmanlaajuinen talouslama katkaisi elinolojen parantumisen 1930-luvun alussa. Suomen modernisoituminen jatkui itsenäisyyden alkuvuosina. Maan bruttokansantuote nousi 1922–1928 keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Palkat kohosivat monella alalla 1920-luvun aikana ennen ensimmäistä maailmansotaa edeltäneelle reaalitasolle. Yksityinen kulutus kasvoi noin 1,5-kertaiseksi 1920-luvulla. Lähtötason alhaisuutta kuvaa se, että käytettävissä olleiden tulojen lisääntyminen lisäsi ravinnon osuutta kokonaiskulutuksesta. […]

Hanko – saksalaisten maihinnousupaikka 1918 ja puna-armeijan tukikohta 1940–1941

Kuvateksti 18.8.2016 13:36

Manner-Suomen eteläisimmän satamakaupungin Hangon strategisesti tärkeä sijainti teki siitä sekä sisällissodan että jatkosodan näyttämön.   Hangon kaupunki perustettiin 1874. Bromarvin kappeliseurakunnasta erotetussa kaupungissa oli tuolloin vain noin 200 asukasta. Väkiluku kääntyi nousuun 1880-luvulla ja ylitti 2000 asukkaan rajan 1890-luvun alussa. Suomen itsenäistyessä Hangossa oli 6 000 asukasta. Kaupungin perustaminen liittyi Suomen teollistumiseen ja ulkomaankaupan vilkastumiseen. Kasvava puunjalostusteollisuus […]

Eduskunnasta tuli sosialistienemmistöinen 1916 vaaleissa

Kuvateksti 20.11.2017 12:29

Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit heinäkuun alussa 1916 sotatilasta huolimatta. Eduskunnasta tuli vaaleissa sosialistienemmistöinen. Tuloksen käytännön merkitystä oli vuonna 1916 vaikea hahmottaa, kun tiedossa ei ollut, milloin eduskunta saa kokoontua. Vaalit pidettiin, vaikka eduskunnan toiminta oli keskeytyksissä maailmansodan vuoksi. Nikolai II ei kutsunut vuonna 1913 valittua eduskuntaa enää koolle sotatilan aikana. Ministerivaltiosihteeri Vladimir Markov arvioi keväällä 1916, […]

Jääkärit siirtyivät Saksan itärintamalle kesäkuussa 1916

Kuvateksti 16.6.2016 06:21

Suomalaisten jääkäripataljoona oli taistelutehtävissä Saksan itärintamalla Riianlahdella kesäkuusta 1916 maaliskuuhun 1917. Sotilaat saivat merkittävää ammatillista rintamakokemusta ankarissa oloissa. Myös vakavia ristiriitoja esiintyi, kun paluu Suomeen näytti viivästyvän. Suomalaisten vapaaehtoisten sotilaskoulutus oli alkanut helmikuussa 1915 Pohjois-Saksan Holsteinin Lockstedtissa. Elo-syyskuussa heistä tuli Saksan armeijan sotilaita, mutta heiltä ei vaadittu sotilasvalaa. Sen sijaan heidän tuli tehdä sitoumus palvella […]

Maaliskuun vallankumous 1917 pakotti Nikolai II:n luopumaan vallasta

Kuvateksti 16.3.2017 09:57

Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotinen historia Venäjän valtaistuimella päättyi torstaina 2./15. päivänä maaliskuuta 1917. Viimeiseen saakka keisari teki Suomen arkielämää koskevia päätöksiä. Venäjän maaliskuun vallankumous oli väkivaltainen tapahtuma, jota edelsivät työläisten lakot, sotilaiden kieltäytyminen taistelusta ja valtiopäivälaitos duuman niskurointi. Venäjän keisarikunta kulki ensimmäisessä maailmansodassa tappiosta toiseen. Sodan alkupäivinä elokuussa 1914 Venäjä oli lähes hurmoksellisessa tilassa ja isänmaallinen […]

Nansen-passi selvensi 1922 pakolaisten asemaa myös Suomessa

Kuvateksti 12.5.2016 10:19

Kansainliiton pakolaiskomissaari Fridtjof Nansenin johdolla sovittiin vuonna 1922 henkilötodistusten antamisesta noin miljoonalle valtiottomalle Venäjän pakolaiselle, jotka olivat hakeneet turvaa eri puolilta Eurooppaa. Näitä henkilötodistuksia ryhdyttiin kutsumaan Nansen-passeiksi, joita myöhemmin annettiin myös muille pakolaisille. Miljoona pakolaista Venäjän vallankumoukset, vastavallankumoukset, sisällissota, länsivaltojen interventiot ja nälänhätä käynnistivät vuosina 1918–1921 suuren pakolaisvirran, joka kohdistui aluksi Neuvosto-Venäjän rajanaapureihin Suomeen, Baltian […]

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 puolitoista miljoonaa suomalaista liikkeelle

Kuvateksti 12.5.2016 10:15

Maaottelumarssi sai toukokuussa 1941 suomalaiset ja ruotsalaiset liikkeelle Suomen ja Ruotsin toukokuussa 1941 järjestetyn maaottelumarssin tavoitteena oli vahvistaa maanpuolustuhenkeä molemmissa maissa. Kevään 1941 suomalainen suurtapahtuma oli Ruotsin kanssa 4.–25. toukokuuta käyty maaottelumarssi. Aloitteen sen järjestämisestä tekivät ruotsalaiset, joiden omia päämääriä marssi myös palveli. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa nationalistia tuntemuksia ja maanpuolustushenkeä toisen maailmansodan vuoksi. Ruotsissa oli […]

Suomalaisuus hallitsi Snellmanin syntymän satavuotisjuhlia 12.5.1906

Kuvateksti 23.1.2017 16:09

J. V. Snellmanin 100-vuotisjuhlinnasta toukokuussa 1906 tuli suomalaisuusliikkeen voimannäyte. Suomenmielisyyden näkyvin ilmaus oli lähes 25 000 henkilön Snellmanin päivänä antama ilmoitus ottaa käyttöön suomalaistettu sukunimi. Snellman oli vuonna 1906 koko Suomen riidattomin suurmies. Häntä juhlivat sekä vanha- että nuorsuomalaiset, ruotsinkieliset ja työväenliike. Vanhasuomalaisilla oli kuitenkin juhlinnassa näkyvin rooli. Uusi Suometar julkaisi 12.5.1906 juhlanumeron, joka esitteli Snellmanin […]

Raittiusliike eteni kotipolton kiellosta kohti täysraittiutta

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Raittiusliike oli ensimmäinen suuren määrän suomalaisia koonnut aatteellinen kansanliike. Suomalainen raittiusliike sai esivaiheessaan vaikutteita Ruotsissa Peter Wieselgrenin aloitteesta vuonna 1837 perustetusta raittiusjärjestöstä. Ruotsalaisen raittiustyön tavoitteena oli aluksi kohtuullinen alkoholinkäyttö. Raittiusliike saavutti merkittävän voiton, kun säätyvaltiopäivät päättivät 1840-luvulla talonpoikien vastustuksesta huolimatta muuttaa viinanpolton valtion yksinoikeudeksi, mikä nosti alkoholin hintaa. Raittiusvalistuksen ensimmäinen muoto olivat valistuskirjaset. Kiivaana raittiusmiehenä […]

Osuustoimintaliike kokoaa pieniä pääomia

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Osuustoiminta antoi kansalaisten yhteistyölle käytännönläheisiä muotoja ja opetti kansanvallan alkeita. Osuustoimintaliikkeen eri haarojen tavoitteena oli 1890-luvulta alkaen muodostaa kansalaisten pienten pääomien avulla vastapaino yksityistä voittoa tavoittelevalle jalostus-, liike- ja pankkitoiminnalle. Osuustoiminta kasvoi nopeasti itsenäiseksi toimijaksi, jonka kasvua tukivat yhteydet muihin kansanliikkeisiin. Aatteelliset ja taloudelliset lähtökohdat limittyivät etenkin osuustoiminnan alkuvaiheissa. Uuden yritysmuodon kasvua tuki kansanopistojen toiminnan […]

Edellinen
Seuraava