Päivitysloki

Työväenliike valaa uskoa köyhien joukkovoimaan

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Työväenliikkeen ensimmäisen vaiheen muodosti työnantajien johtama yhteiskuntaliberaali toiminta, jonka tavoitteena oli maltillisten uudistusten avulla estää työväestön radikalisoitumisen. Saksalaisten ja ruotsalaisten esikuvien pohjalta 1880-luvun alkupuolella tehtailija Viktor Julius von Wrightin aloitteesta syntynyt, wrightiläiseksi kutsuttu työväenliike pyrki ratkaisemaan työpaikoilla ilmenneitä epäkohtia ja parantamaan työoloja työnantajien ja -tekijöiden yhteistoimin. Suomessa toimi 1890-luvun puolivälissä yli 30 wrightiläiseltä pohjalta perustettua […]

Naisasialiike ajoi äänioikeutta ja sosiaalisia kysymyksiä

Kuvateksti 25.4.2016 07:03

Aktiiviset naiset toimivat kansanliikkeiden muotoutumisvaiheessa eri järjestöissä – etenkin raittius-, nuorisoseura- ja työväenliikkeessä. Tämän rinnalla alkoi kehittyä ensisijassa tai yksinomaan naisille tarkoitettua yhdistystoimintaa. Suomen Naisyhdistys perustettiin Helsingissä helmikuussa 1884. Sen tavoitteena oli ”työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen”. Naisten koulutusmahdollisuuksien parantamisen ohella Suomen Naisyhdistys ajoi naisten oikeutta […]

Nuorisoseurat edistävät itsekasvatusta kristillis-isänmaallisessa hengessä

Kuvateksti 25.4.2016 07:03

Maaseutuun nojannut nuorisoseuraliike levittäytyi Etelä-Pohjanmaalta koko Suomeen 1800-luvun lopussa. Nuorisoseuraliike sai alkunsa Etelä-Pohjanmaalla 1880-luvun alussa. Luonteeltaan se oli maaseudun itseoppineiden nuorten miesten ja naisten kansansivistysliike. Ensimmäisen nuorisoseuran perusti Kauhavalle Matti Sippola (1848–1908) .[i] Kauhavalla juhannuksena 1881 toimintansa aloittanut ”nuorisoyhtiö” koostui Jaakko Nummisen mukaan ”kansannuorisosta”, joista pääosa oli 16–22-vuotiaita naimattomia naisia ja miehiä. Kauhavan nuorisoyhtiön toiminta […]

Keisarin titulatuura, Venäjän valtakunnan vaakuna ja suuri sinetti

Kuvateksti 23.10.2017 09:47

Venäjän keisarin kunnia- ja arvonimet sekä viralliset tunnukset kertovat havainnollisesti imperiumin monitasoisesta rakenteesta. Suomen suuriruhtinaskunnassa kaikki keisarilliset asetukset ja säädökset (manifestit ja ukaasit) alkoivat hallitsijan titulatuuralla eli kunnia- ja arvonimiluettelolla. Yleensä suuriruhtinaskunnan asetuskokoelmassa julkaistuissa säädöksissä käytettiin käytännöllisistä syistä titulatuuran niin sanottua lyhyttä versiota, joka esimerkiksi Aleksanteri II hallituskaudella kuului seuraavasti: Me Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, […]

Punainen hallinto kesti Viipurissa pisimpään

Kuvateksti 25.1.2018 07:34

Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa Viipurissa tiivistyi sisällissota kaikkine hirmutekoineen. Viipuri muuttui 1850-luvulta alkaen pienestä kauppa- ja varuskuntakaupungista Itä-Suomen talouselämän väkirikkaaksi keskukseksi. Viipurissa asui Suomen itsenäistyessä 30 000 ihmistä ja sitä ympäröineessä maalaiskunnassa oli 47 000 asukasta. Samaan aikaan Viipurin lääni kasvoi asukasluvultaan maan suurimmaksi. Vuonna 1917 läänin alueella asui 540 000 ihmistä, lähes viidennes suomalaisista. Viipurin kasvua vauhditti […]

Perustietoa Suomen poliittisesta historiasta

Kuvateksti 25.4.2016 07:01

Suomen poliittisen historian pääpiirteistä löytyy perustietoa kattavasti internetistä. Tietoa ovat julkaisseet digitaalisena muun muassa eduskunta, valtioneuvosto, tasavalta presidentin kanslia, oikeusministeriö, ulkoministeriö ja ulkopoliittinen instituutti. Perustuslaki Perustuslaki, joka tuli voimaan vuonna 2000. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Eduskunta, Suomen kansanedustuslaitos ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” (Suomen perustuslaki 2 §)- Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi 1863 nelisäätyisillä valtiopäivillä, jotka […]

Itsenäisyyssenaatti – Svinhufvudin I hallitus 27.11.1917‒27.5.1918

Kuvateksti 5.12.2017 10:41

Itsenäisyyssenaatiksi kutsutaan P. E. Svinhufvudin ensimmäistä hallitusta. Sen antaman itsenäisyysjulistuksen eduskunta hyväksyi 6.12.1917. Senaatti sai hankituksi Venäjän, Ruotsin, Saksan ja monien muiden valtioiden tunnustuksen itsenäisyydelle. Senaatti perusti Suomen puolustusvoimat maahan jääneiden venäläisten sotilaiden karkottamiseksi. Vallankumoushallituksen vallattua Helsingin ja Etelä-Suomen tammikuun lopussa 1918 senaatin joukot kukistivat kapinan sisällissodassa. Punaisen vallankumouksen aikana kuusi senaattoria piileskeli maan alla […]

Herätysliikkeet muovaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä

Kuvateksti 25.4.2016 07:00

Uskonnolliset herätysliikkeet tekivät uskonasioista henkilökohtaisia ja arvostelivat kaavoihin kangistunutta kirkkoa. Suomessa edelleen vaikuttavat neljä perinteistä herätysliikettä rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus syntyivät 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alkupuolella. Niissä kaikissa on korostunut henkilökohtainen usko ja yhteiseksi koetun uskonnollisuuden luoma yhteisöllisyys, joka ilmentyi saman henkisten omatoimisesti järjestämissä kokoontumisissa. Hurmokselliset kokemukset olivat tavallisia liikkeiden syntyvaiheissa. Kaikki herätysliikkeet korostivat […]

Voimistelu ja urheilu astuvat kansakunnan palvelukseen

Kuvateksti 25.4.2016 07:04

Voimistelu ja urheilu erottuivat omaksi kansanliikkeekseen 1890-luvulta lähtien, kun liikuntakulttuuri muuttui eliitin harrastuksesta suurempia väestöryhmiä kiinnostavaksi toiminnaksi. Voimistelun ja urheilun muotoutuminen itsenäiseksi kansanliikkeeksi alkoi 1890-luvulla. Suomessa toimi jo tätä ennen lähinnä kaupungeissa urheiluseuroja. Maan ensimmäisinä urheiluseuroina on pidetty 1850–1860-luvuilla perustettuja pursiseuroja, jotka kuitenkin olivat Venäjän laivaston suojeluksessa toimineita puolivirallisia maanpuolustusjärjestöjä. Tämän lisäksi ne edistivät säätyläisten […]

Suomalaisuusliike itsenäisyyden pohjustajana

Kuvateksti 23.10.2017 09:45

Suomalaisuusliikkeellä tarkoitetaan poliittista toimintaa, jonka tavoitteena oli suomalaisen kansakunnan ja valtion muodostaminen. Suomalaisuusliike on myös ajallisesti pidempi ja sisällöltään laveampi ilmiö: se on suomen kielen kehittymisen ja sen käytön yleistymistä sivistyskielenä, kansan sosiaalisen nousun historiaa sekä suomalaisuutta kirjallisuudessa, järjestöissä, talouselämässä ja taiteessa. Uskonpuhdistus 1500-luvulla loi perustan suomen kirjakielelle Suomi esiintyy yhtenäisenä kokonaisuutena kirkollisissa yhteyksissä ainakin […]

Miten vanha on Suomi?

Kuvateksti 25.4.2016 06:55

Yhtä yksiselitteistä vastausta Suomen iästä on mahdoton antaa. Ikä vaihtelee, jos tarkastelun pohjaksi otetaan asutus, geologia, kieli, maantiede, politiikka, talous tai uskonto. Eri tekijät ovat myös vaikuttaneet toisiinsa. Suomi on syntynyt kerroksittain. Suomen ja suomalaisuuden käsittämiseen ovat vaikuttaneet oleellisesti luonnonolot ja maantiede. Geologisesti Suomessa liikutaan maailman vanhimpaan ja paksuimpaan kuuluvan kallioperän päällä.  Vanhimmalla kallioperällä on […]

Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Kuvateksti 8.3.2016 06:32

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka johti Suomessa ensimmäisen kerran väkivaltaiseen poliittiseen yhteenottoon sitten Viaporin kapinan. Venäjän maaliskuun vallankumouksesta riemuitsivat 1917 Huittisissa kaikki kansalaispiirit samalla tavoin kuin vuoden 1905 suurlakon aikana. Sinivalkoiset ja punaiset liput liehuivat. VPK:n talolle kokoontuneet kuntalaiset tervehtivät ilolla Suomen valtiolliset oikeudet palauttanutta Venäjän väliaikaisen hallituksen manifestia. […]

Itsenäisyyspäivän perinteet vakiintuivat jo itsenäisyyden alkuvuosina

Kuvateksti 5.12.2017 10:42

Itsenäinen Suomi tarvitsi myös kansallispäivän. Edistyspuolueen J. H. Vennolan johtama hallitus päätti 20.11.1919, että Suomen itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta. Eduskunta oli hyväksynyt tuona päivänä vuonna 1917 P.E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen käytännön toteutusta koskevan päätöksen. Itsenäisyyspäivää oli asetuksen mukaan juhlistettava julkisten rakennusten liputuksella ja jumalanpalveluksilla. Virastot, tuomioistuimet ja koulut olivat kiinni juhlapäivänä.[i] Lakisääteinen vapaapäivä joulukuun […]

Torniosta tuli Venäjän imperiumin ulkomaanyhteyksien solmukohta maailmansodan sytyttyä

Kuvateksti 26.11.2015 11:05

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä elokuun alussa 1914 vihollismaiden kansalaisilla oli kolme päivää aikaa poistua Suomesta. Meriliikenne keskeytyi käytännössä välittömästi, minkä vuoksi liikenne Suomeen ja Suomesta pois kulki Tornion kautta. Ylimääräinen juna toi jo 2. elokuuta Etelä-Suomesta useita kymmeniä pakolaisia. Ruotsin kautta alkoi Suomeen saapua Venäjän keisarikunnan alamaisia, jotka palasivat kotiin. Venäjän tanskalaissyntyinen leskikeisarinna Maria Fjodorovna ylitti […]

Vajaalukuinen eduskunta valitsi kuninkaan ja vapautti torpparit

Kuvateksti 2.10.2015 14:16

Tammikuussa 1918 eduskunta jatkoi työtään lähes kapinan alkamiseen saakka. Sisällissodan osapuolten edustajat istuivat samoissa kokouksissa pohtimassa muun muassa, millainen lippu Suomella pitäisi olla. Eduskunta kokoontui viimeisen kerran täysistuntoon syksyllä 1917 valitussa kokoonpanossa tammikuun 25. päivänä 1918. Viimeisen puheenvuoron kiisteltäessä seuraavan täysistunnon ajankohdasta käytti sosiaalidemokraatti Edvard Gylling: ”Minä ilmoitan vastalauseen sen johdosta, että tällä tavoin estetään […]

Olympiakisoissa pieni tasavalta on suurimpia maailmassa

Kuvateksti 2.10.2015 13:44

Yksi keskeisimmistä nuoren tasavallan käyttämistä kansallista itsetunnon kohottamiskeinoista oli Suomen esittäminen urheilun suurvaltana. Ajatus oli tuotu julki jo Tukholman olympiakisojen jälkeen, mutta se vakiintui 1920-luvulla. Suomalaisurheilijoiden Antwerpenin olympiakisoissa saavuttamat 35 mitalia osoittivat, ettei Tukholman menestys ollut sattumaa. Suomen joukkue kokosi 1908–1936 kesäolympiakisoissa 172 ja talvikisoissa 24 mitalia. Suomi oli ennen toista maailmansotaa mitaleilla mitattuna kesäkisojen […]

Naisten ja miesten äänioikeus toteutui Suomessa täysimittaisesti ensimmäisenä maailmassa

Kuvateksti 20.11.2017 12:30

Suomi oli ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kansalaisilleen myöntänyt maa koko maailmassa. Suuriruhtinaskunnan kansanedustuslaitoksena alkoi toimia 1907 eduskunta, joka oli syntyajankohtanaan poikkeuksellisen kansainvaltainen toimielin. Sekä naiset että miehet saivat eduskuntauudistuksessa täydet poliittiset oikeudet, mikä herätti laajaa kansainvälistä huomiota. Yhteiskunnan sivistys- ja talouseliitistä koostuneet säätyvaltiopäivät korvasi eduskunta, jonka valitsemiseen saivat osallistua 24 vuotta täyttäneet […]

1871

Kuvateksti 24.9.2015 09:27

1.1. Linjaltaan liberaalina tunnettu Helsingfors Dagblad alkaa ilmestyä ensimmäisenä lehtenä Pohjoismaissa seitsemän kertaa viikossa. 18.1. Preussin kuningaskunta muuttuu Saksan keisarikunnaksi, jota hallitsee keisari Wilhelm I. Ranskan sodassa kukistanut Saksa on uusi mahtitekijä Euroopassa ja maailmassa.

Vapaaehtoisten muodostamasta jääkäriliikkeestä kasvoi itsenäisen Suomen armeijan päällystön runko

Kuvateksti 20.11.2017 12:30

Jääkäriliikkeeksi kutsutaan suomalaisten vapaaehtoisten Saksassa saamaa sotilaskoulutusta ennen itsenäistymistä vuosina 1915‒1917. Saksa koulutti vajaat 2 000 miestä, jotka saivat myös rintamakokemusta itärintamalla. Suomeen palanneen Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n miehistä muodostui hallituksen joukkojen runko vapaussodassa ja puolustusvoimien runko. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kesällä 1914 johti Suomen julistamiseen sotatilaan. Koska Suomen oma armeija oli lakkautettu jo 1905 ja korvattu […]

Suomi on muuttunut vuosisadassa maatalousmaasta jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi

Kuvateksti 14.8.2017 11:16

Suomen satavuotisen itsenäisyyden ajan suurimmat muutokset ovat olleet kaupungistuminen, väestörakenteen muutos, koulutustason nousu, elintason parantuminen ja tuottavuuden huikea kasvu. Suomen väkiluku oli maan itsenäistyessä ylittänyt kolme miljoonaa. Syntyvyys laski jyrkästi 1920-luvulla ja näytti siltä, ettei maan asukasmäärä ylittäisi neljää miljoonaa. Sotien jälkeen syntyneet 100 000 lapsen ikäluokat nostivat kuitenkin väkiluvun yli neljän miljoonan jo 1950, vaikka […]

Edellinen
Seuraava