Carl Enckell (1876–1959) toimi Suomen viimeisenä ministerivaltiosihteerinä Pietarissa maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917. Enckell toimi ulkoministeri yhteensä kymmenessä hallituksessa itsenäisyyden alkuvaiheissa 1919–1924 ja uudelleen 1944–1948. Venäjäntaitoisen Enckellin merkitys korostui idänsuhteiden hoitajana siirryttäessä toisesta maailmansodasta rauhanaikaan.
Suomen julistauduttua itsenäiseksi Enckell kuului P. E. Svinhufvudin ja Gustaf Idmanin kanssa valtuuskuntaan, joka pyysi Neuvosto-Venäjää tunnustamaan Suomen itsenäisyyden. Enckellillä oli keskeinen rooli Suomen ulkomaanedustuksen luomisessa. Hän toimi 1919–1926 Suomen edustajana Pariisissa ja samanaikaisesti 1920–1926 Kansainliitossa.
Linkkejä:
Cecilia af Forsellesin artikkeli Carl Enckellistä Biografiskt lexicon för Finland -sivustolla.
Cecilia af Forsellesin artikkeli Carl Enckellistä Kansallisbiografiassa.
Kirjallisuutta:
Enckell, Carl: Poliittiset muistelmani 1 – 2. WSOY, Helsinki 1956.