Yrjö Ruutu (1887–1956, vuoteen 1927 Ruuth) oli poliitikko, kansainvälisen politiikan professori, kouluhallituksen pääjohtaja ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun rehtori.
Ruutu oli jääkäriliikkeen alkuvaiheen tärkein teoreetikko ja propagandisti. Hän toimi aktiivisena jääkärivärvärinä ja laati propagandalehtisiä. Hän joutui ilmiannon seurauksena venäläisten santarmien vangitsemaksi 25. tammikuuta 1916 kotonaan Helsingissä. Ruutu oli merkittävin vangiksi jäänyt jääkäriliikkeen johtaja. Huhtikuussa 1916 hänet lähetettiin tutkintovankeuteen Špalernajan vankilaan Pietariin.
Ruutu väitteli ensimmäisenä Suomessa tohtoriksi valtio-opista 1922. Ruutu oli toimi Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (nykyisin Tampereen yliopisto) ensimmäisenä rehtorina vuosina 1925–1932, 1935–1945 ja 1949–1953. Hän oli myös Suomen ensimmäinen kansainvälisen politiikan professori 1949–1954. Kouluhallituksen pääjohtajana Ruutu toimi vuosina 1945–1950.
Vuonna 1918 Ruutu oli perustamassa Kansallista Kokoomuspuoluetta, jonka toiminnasta hän jättäytyi sivuun jo 1919. Hän kuului Akateemisen Karjala-Seuran taustavoimiin. Ruutu kehitteli omaa valtiososialismin teoriaansa ja perusti 1932 Suomen Kansallissosialistinen Liiton. Puolue ei kuitenkaan ollut Saksan natsipuolueen vastine Suomessa, vaan se rakentui Ruudun valtiososialistiselle ajattelulle. Liitto ei saavuttanut merkittävää kannatusta ja se lopetti toimintansa 1937. Ruutu liittyi samana vuonna SDP:n jäseneksi. Jatkosodan aikana hän kuului rauhanoppositioon. Rauhan tultua hän liittyi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton jäseneksi.
Linkkejä:
Henkilöartikkeli Yrjö Ruudusta Wikipediassa.
Timo Soikkasen artikkeli Yrjö Ruudusta Biografiskt lexicon för Finland -sivustolla.
Kirjallisuutta:
Timo Soikkanen. 1991. Yrjö Ruutu: Näkijä ja tekijä. Itsenäisyyden, eheyttämisen ja uuden ulkopolitiikan juurilla. WSOY.