Kapina, kuningas, kansanvalta 1918

Tammikuussa alkoi vapaussota noin 75 000 venäläisen sotilaan karkottamiseksi maasta. Samaan aikaan alkoi sisällissota sosialistisen vallankumouksen ja kapinan kukistamiseksi. Laillisen hallituksen voittoon päättynyt sota vaati kaikkiaan 36 000 kuolonuhria, joista huomattavin osa menehtyi vankileireillä. Sodan jälkeen toukokuussa tynkäeduskunta valitsi valtionhoitajaksi P. E. Svinhufvudin ja vaihtoi leijonalipun siniristilipuksi. Eduskunta muutti elokuussa Suomen monarkiaksi ja valitsi lokakuussa kuninkaaksi saksalaisen prinssin. Saksan hävittyä maailmansodan valtionhoitajaksi valittiin joulukuussa vapaussodan ylipäällikkönä toiminut kenraali C. G. Mannerheim.

Vuoden 1918 tilinpäätös: kansanvallan tragedia

Vuosi 1918 oli Suomen historian surkein vuosi – vain pörssikurssit nousivat. Ennätyslukemiin pä… [Lue Lisää]
Miten maailmansodan päättyminen otettiin vastaan Suomessa?

Ensimmäisen maailmansodan päättänyttä aselepoa tervehdittiin ilolla Suomessakin. Nuoren tasaval… [Lue Lisää]
Kirkko asettui 1918 laillisen hallituksen puolelle

Kirkko asettui sisällissodassa laillisen hallituksen puolelle. Sodan jälkeen kirkon asema yhteisku… [Lue Lisää]
Suomesta näytti tulevan kuningaskunta syksyllä 1918

Eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Hessenin prinssin Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi. Vaalia ed… [Lue Lisää]
Valtiorikosoikeudet ja vankileirit 1918

Kevään 1918 sodan jo ratkettua, mutta taistelujen vielä jatkuessa, oli hallituksen joukoilla ja s… [Lue Lisää]
Taudit ja vuoden 1918 vankileirikuolemat

Vuonna 1918 kuoli ei-väkivaltaisesti 11 700 miespuolista punavankia, joista 9 940 vankileireillä. … [Lue Lisää]
Juhannus 1918

Juhannusta varjostivat kesällä 1918 sisällissodan tuoreet muistot, elintarvikepula ja suuret vank… [Lue Lisää]
Puoluekentän muutokset 1918

Kapina ja hallitusmuotokiista muuttivat Suomen puoluekarttaa merkittävästi vuonna 1918. Ajallisest… [Lue Lisää]
Tekniikka ja sisällissota

Modernissa sodankäynnissä tekniikan osaajille on aina ollut käyttöä. Näin oli myös Suomen sis… [Lue Lisää]
Suomen Pankki sisällissodan aikana 1918

Suomen Pankin pääkonttori toimi keväällä 1918 vajaan kolmen kuukauden ajan kansanvaltuuskunnan … [Lue Lisää]
Vappu 1918: punaliput liehuivat enää Kotkassa

Vappuna 1918 Suomen senaatti oli kukistanut kansanvaltuuskunnan aloittaman kapinan lähes kokonaan. … [Lue Lisää]
Vaasan senaatti keväällä 1918

Suomen hallituksena toimi keväällä 1918 ns. Vaasan senaatti. Sen muodostivat aluksi tammikuun lop… [Lue Lisää]
Lehdet julistivat yhtä totuutta rintaman kahden puolen

Sisällissodan uutiset täyttivät lehdet valkoisessa ja punaisessa Suomessa. Näkökulman saneli se… [Lue Lisää]
Lokakuussa 1917 valitun eduskunnan sosiaalidemokraatit 1918 ja heidän myöhemmät vaiheensa

Sosiaalidemokraattinen puolue kärsi lokakuun alussa 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa yhdentoista… [Lue Lisää]
Mannerheim: naiset eivät kuulu rintamalle

Valkoisten puolella Oululainen Kaiku kertoi 24.4.1918 otsikolla ”Harvinaista innostusta naisiss… [Lue Lisää]
Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä 1918

Senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Svinhufvud piileskeli hengenvaarassa punaisen vallan aikan… [Lue Lisää]
Brest-Litovskin rauha sinetöi punaisen Suomen kohtalon

Neuvosto-Venäjä ja Saksan keisarikunta solmivat 3.3.1918 Brest-Litovskissa erillisrauhan, joka pel… [Lue Lisää]
Jääkärien paluujuhla oli suurtapaus Vaasassa

Vaasaan saapunut jääkärien pääjoukko otettiin 25. helmikuuta vastaan innostuneesti Vaasassa. Se… [Lue Lisää]
Viro, Latvia ja Liettua irtautuivat Venäjästä ensimmäisen maailmansodan seurauksena

Venäjän maaliskuun vallankumouksen seurauksena Virossa, Latviassa ja Liettuassa heräsivät ensiks… [Lue Lisää]
Kiuruvedellä päästiin vähällä sisällissodasta

Vuosi 1918 oli kurja myös Kiuruvedellä. Sisällissodan pahimmat kauhut jäivät kuitenkin kauas Po… [Lue Lisää]
Hallituksen joukoilla tukialueena Pohjanmaa

Suomen laillinen hallitus jatkoi vallankumouksen alettua toimintaansa Vaasassa. Sen sotilaallinen vo… [Lue Lisää]
Kun vallankumouksen merkkilyhty syttyi

SDP yritti ottaa vallan Suomessa tammikuun lopussa 1918. Vallankumouksen alkamisen merkiksi syttyi… [Lue Lisää]
Kumouslinja voitolle sosiaalidemokraattisessa puolueessa

SDP siirtyi lopullisesti vallankumouslinjalle, kun sen puolueneuvosto valitsi 22. tammikuuta kumousm… [Lue Lisää]
Milloin itsenäisen Suomen puolustusvoimat perustettiin?

Suomen puolustusvoimien lippujuhlaa vietetään 4. kesäkuuta, marsalkka Mannerheimin syntymäpäiv�… [Lue Lisää]
Topeliuksen 100-vuotismuistoa juhlittiin laajasti

Zachris Topeliuksen syntymän 100-vuotispäivää vietettiin levottomista oloista huolimatta näytt�… [Lue Lisää]
Suomen itsenäisyyden tunnustamisjuhlassa riitasointuja

Kansallisteatteriin kokoontui arvovaltainen yleisö juhlimaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista. J… [Lue Lisää]
Siviiliavioliitto kirkollisen vihkimisen rinnalle vuoden 1918 alussa

Kirkollisen avioliiton arvostuksen lasku ja kirkon vaikutusvallan heikkeneminen johti siviiliaviolii… [Lue Lisää]
Sisällissodassa vastakkain kaksi kouluttamatonta armeijaa

Sisällissodassa oli vastakkain kaksi nopeasti koottua sotajoukkoa, joiden miehistö koostui lähes … [Lue Lisää]
Vallankumous, vapaussota, veljessota – vai jokin muu?

Suomessa 1918 käydyn sodan nimestä on kiistelty koko itsenäisyyden ajan. 1990-luvulta alkaen sis�… [Lue Lisää]
Punaista Suomea johti kansanvaltuuskunta

Suomen vallankumoushallituksena toimi vuonna 1918 Kullervo Mannerin johtama kansanvaltuuskunta. P… [Lue Lisää]
Tampereen valtaus muodosti sisällissodan käännekohdan

Sisällissodassa keväällä 1918 teollisuuskaupunki Tampereen menetys oli punaisille vallankumoukse… [Lue Lisää]
Vapaussota, vallankumous, sisällissota 1918

Suomessa käytiin tammikuulta toukokuulle 1918 aseellinen konflikti, jolla on monta nimeä. Vapausso… [Lue Lisää]
Viaporista Suomenlinna

Viapori siirtyi Suomen valtiolle Senaatin antamalla asetuksella 17. huhtikuuta 1918. Venäläiset jo… [Lue Lisää]
Hanko – saksalaisten maihinnousupaikka 1918 ja puna-armeijan tukikohta 1940–1941

Manner-Suomen eteläisimmän satamakaupungin Hangon strategisesti tärkeä sijainti teki siitä sek�… [Lue Lisää]
Punainen hallinto kesti Viipurissa pisimpään

Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa Viipurissa tiivistyi sisällissota kaikkine hirmutekoine… [Lue Lisää]
Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa

Maaliskuussa 1917 koettu ilo olojen vapautumisesta muuttui Huittisissa kamppailuksi vallasta, joka j… [Lue Lisää]
Vajaalukuinen eduskunta valitsi kuninkaan ja vapautti torpparit

Tammikuussa 1918 eduskunta jatkoi työtään lähes kapinan alkamiseen saakka. Sisällissodan osapuo… [Lue Lisää]
Helsinki oli sisällissodassa punaisten pääkaupunki

Sisällissodassa Helsingistä muodostui punaisten pääkaupunki, jossa valtaa pitivät työläisten … [Lue Lisää]
Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppävirralla

Varkaudesta ja Leppävirrasta muodostui Kansanvaltuuskunnan kapinayrityksen alettua punaisen vallan … [Lue Lisää]
Torpparien ja tilattomien tyytymättömyys ei sytyttänyt sisällissotaa

Vuokraviljelijöiden ja maaseudun tilattoman väestön heikentynyt asema aiheutti jännitteitä suom… [Lue Lisää]