Mikael Agricola (n. 1510–1557) oli uskonpuhdistaja ja Turun piispa, joka loi pohjan suomen kielen kirjalliselle käytölle. Agricola pääsi kouluun Viipuriin ja hänestä tuli Turun piispan Martinus Skytten kirjuri.
Vuosina 1536–1539 Agricola opiskeli uskonpuhdistuksen syntysijoilla Wittenbergin yliopistossa. Hän aloitti Saksassa Uuden Testamentin suomentamisen. Suoritettuaan maisterintutkinnon hän palasi Turkuun ja johti päätyönään Turun katedraalikoulua. Hän erosi rehtorinvirasta 1548, mihin vaikutti osaltaan tyytymättömyys Kustaa Vaasan koululle esittämiin vaatimuksiin. Kuninkaan mielestä sen tärkein tehtävä oli kouluttaa kruunulle virkamiehiä.
Agricola työskenteli tämän jälkeen hiippakunnan hallinnossa ja jatkoi käännöstöitään. Vuonna 1554 Kustaa Vaasa nimitti Agricolan Turun piispaksi. Samalla hän perusti Viipurin hiippakunnan, joka erotettiin Turun hiippakunnasta.
Agricolan suomennokset loivat pohjan suomen kirjakielelle. Vuonna 1543 ilmestyi kristinuskon ydinkohdat sisältävä ABCKiria. Sitä kootessaan Agricola käytti apunaan katolisten pappien keskiajalla kansankielelle lipuille ja vihkoihin tekemiä käännöksiä, joiden tulkintoja hän muokkasi uskonpuhdistuksen hengessä. Agricolalla oli käytössään myös Lutherin 1539 ilmestynyt Vähä Katekismus. Vuonna 1544 ilmestyi Rucouskiria, jonka yhtenä tavoitteena oli muokata jumalanpalveluselämää luterilaiseksi.
Agricolan suurtyö, Uuden Testamentin suomennos (Se Wsi Testamentti), ilmestyi 1548. Hän käytti työnsä pohjana latinan-, saksan ja ruotsinkielisiä raamatunkäännöksiä. Vuonna 1549 painosta valmistuivat Agricolan jumalanpalveluskäyttön laatimat Käsikirja (Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan Menoista), Messu (Messu eli Herran Echtolinen) ja Kristuksen kärsimyshistoria (Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina, ylesnousemus ia taiuaisen Astumus, niste Neliest Euangelisterist coghottuon).
Agricola kuului Kustaa Vaasan 1557 Moskovaan lähettämiin rauhanneuvottelijoihin. Hän sairastui paluumatkalla ja kuoli Uudenkirkon Kyrönniemen kylässä. Agricola haudattiin Viipuriin. Hänen kuolinpäiväänsä 9. huhtikuuta on vietetty virallisesti suomen kielen päivänä vuodesta 1960.
Linkkejä:
Simo Heinisen artikkeli Mikael Agricolasta Kansallisbiografiassa.
Mikael Agricolan elämänvaiheiden ja -työn esittely Piplia-seuran ylläpitämällä sivustolla.
Kirjallisuutta:
Simo Heininen, Mikael Agricola: elämä ja teokset. 2007.