Arthur Castrén (1866–1946) hoiti itsenäisyyssenaatissa 1917–1918 ja Paasikiven senaatissa sisäasiaintoimituskunnan päällikön tehtävää. Castrén kuului siihen neljän senaattorin ryhmään, joka aloitti Kyösti Kallion johdolla 15. huhtikuuta 1918 senaatin toiminnan Helsingissä uudelleen.
Ennen sisällissotaa Castrénilla oli keskeinen rooli Turussa punakaartilaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa marras–joulukuussa 1917. Poliisipäällikön ja maaherran vanginnut Turun punakaarti esitti eduskunnalle uhkavaatimuksen ja Castrén toimi välittäjänä. Hänen roolinsa oli merkittävä, kun senaatti ryhtyi toimiin itselleen uskollisen järjestysvoiman muodostamiseksi tammikuussa 1918.
Oulun pormestarina 1896–1908 toiminut Castrén kuului säätyvaltiopäivillä 1904–1906 porvarisäätyyn. Eduskuntaan Castrén kuului 1909–1913 nuorsuomalaisten ryhmässä. Helsingin kaupunginjohtajana hän toimi vuosina 1922–1930 ja kunnallispormestarina 1931–1936. Castrén sai ministerin arvon 1918. Itsenäisyyssenaatin jäsen Jalmar Castrén oli Arthur Castrénin serkku.
Linkkejä:
Vesa Määtän artikkeli Arthur Castrénista Kansallisbiografiassa.