Elias Lönnrot (1802–1884) Kalevalan kokoaja ja suomenkielisen sanaston kehittäjä. Lönnrot sommitteli eri puolille Suomea ja Itä-Karjalaa suuntautuneilla keruumatkoillaan kokoamastaan aineistosta Suomen kansalliseepoksen Kalevalan. Ensimmäinen versio ilmestyi 1835 ja toinen 1849. Lisäksi hän laati eepoksen sisarteoksen Kantelettaren.
Suomenkielen professorina ja lehdentoimittajana Lönnrot loi suomen kielen uudissanastoa. Vuonna 1880 valmistunut Lönnrotin laatima Suomalais-Ruotsalainen sanakirja sisälsi 180 000 sanaa. Hänen kehittelemiään sanoja ovat muun muassa kansallisuus, kirjallisuus, kuume, laskimo, valtimo, muste, pöytäkirja, esitys, itsenäinen, kieltolaki, mietelmä, monikko ja yksikkö, sivistys, sopimus, tasavalta, toisinto ja äänioikeus. Lönnrot käytti sanakirjaa kootessaan apunaan laajaa avustajaverkostoa maan eri puolilla. Lönnrot toimi myös ensimmäisen suomenkielisen aikakausjulkaisun (1836–1837 ja 1839–1840) julkaisijana.
Lääkärin koulutuksen saanut Lönnrot yritti saada rahvaan parantamaan hygieniaansa. Hän kokosi 1839 ilmestyneen Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkärin, joka oli ensimmäinen suomenkielinen lääkärikirja. Lönnrot laati myös ensimmäisen suomeksi painetun kasviston Flora Fennican (1860), joka sisältää ohjeita kasvien hyöty- ja rohdoskäytöstä.
Linkkejä:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti Elias Lönnrotista
Raija Majamaan artikkeli Elias Lönnrotista Kansallisbiografiassa.