J. K. Paasikivi (1870–1956) toimi julkisessa elämässä ja politiikassa yli 50 vuoden ajan lähes kuolemaansa saakka. Paasikivi muotoili Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan periaatteet ja tavoitteet sekä pani ne toimeen. Paasikiven linjana tunnettu ulkopolitiikan uudelleenarviointi perustui Neuvostoliiton suurvalta-asemasta lähtevään realismiin. Suomi ei voinut maantieteelle mitään, joten sen oli tehtävä selväksi naapurilleen, ettei Suomen aluetta käytetä Neuvostoliittoon suuntautuvaan hyökkäykseen. Tämän vuoksi ulkopolitiikka oli asetettava sisäpolitiikan edelle. Yksityisesti Paasikivi epäili Neuvostoliiton aikeita, mutta julkisuudessa hän puhui painokkaasti uudenlaisen asennoitumisen välttämättömyydestä.
Suomen itsenäistymisvaiheissa Paasikivi kannatti kuningasvaltaista hallitusmuotoa. Hänestä tuli toukokuussa 1918 nimitettynä senaatin puheenjohtajana yksi Saksan tukeen nojautuvan suuntauksen johtomiehistä. Vuonna 1920 Paasikivi johti suomalaisia Neuvosto-Venäjän kanssa Tartossa käydyissä rauhanneuvotteluissa. Talvisodan alla Paasikivi toimi Moskovassa Neuvostoliiton esittämistä vaatimuksista neuvotelleen valtuuskunnan johtajana.
Linkkejä:
J. K. Paasikiven esittely ja dramatisoitu kohtaus hänen elämästään Suomen presidentit -sivustolla.
Tuomo Polvisen artikkeli J. K. Paasikivestä Kansallisbibliografiassa
Videolinkkejä: