Eino Leino (1878–1926, syntyjään Lönnbom) oli 1900-luvun alun tunnetuin suomenkielinen runoilija. Hänen tunnetuin runoteoksensa on 1903 ilmestynyt Helkavirsiä. Leino oli myös tuottelias suomentaja ja lehtimies. Hän tuli tunnetuksi kärkevänä pakinoitsijana Päivälehdessä ja Helsingin Sanomissa. Leino kykeni käyttämään suomen kieltä täysimittaisesti kaikilla kirjallisen ilmaisun aloilla.
Leino sai valtiolliset hautajaiset. Hänen syntymäpäivänään 6. heinäkuuta 1990-luvulta lähtien vietetty Runon ja suven päivä on liputuspäivä.
Kirjallisuutta:
Hannu Mäkelä, Mestari, 1995 ja Eino Leino. Elämä ja runous. 1997. L. Onerva, Eino Leino. Runoilija ja ihminen. 1932.
Linkkejä:
Maria-Liisa Nevalan artikkeli Eino Leinosta Suomen Kansallisbiografiassa.
Eino Leinon esittely Kainuun Eino Leino -seuran sivuilla.
Tomas Sjöblomin artikkeli Eino Leinosta Helsingin yliopiston 375 humanistia -sivustolla.
Audiolinkkejä:
Eino Leinon pakinoita Ylen Areenassa vuodesta 1893 alkaen, lukijana Jarmo Heikkinen.