Yrjö Mäkelin (1875–1923) oli toimittaja ja kansanedustaja. Mäkelin oli työväenliikkeen osaavimpia kirjallisia kykyjä. Hän laati muun muassa Forssan äänioikeusjulistuksen (”Mitä köyhät sanovat Äänioikeusasiasta?”, 1903) ja vuoden 1905 suurlakon aikana Tampereella julkaistun Punaisen julistuksen tekstin. Oulun seudun vasemmistolaisuuteen Mäkelin vaikutti toimimalla Kansan tahdon päätoimittajana (1907–1914 ja 1917–1918).
Kansallismielisenä sosialistina tunnettu Mäkelin joutui 1910 vankilaan kirjoituksestaan ”Suomisyöjät mielettömyyden vallassa”. Hänen poikansa Leo Mäkelin sai jääkärikoulutuksen Saksassa ja palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana. Leo Mäkelin kieltäytyi Vaasassa periaatteellisista syistä palveluksesta ja oli pidätettynä sodan loppuun saakka. Hän siirtyi 1921 Neuvosto-Venäjälle.
Osallistumisestaan kapinahankkeeseen Yrjö Mäkelin sai elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hän vapautui 1922, mutta joutui uudelleen pidätetyksi seuraavana vuonna. Mäkelin teki pidätysaikanaan itsemurhan. Työväenliikkeen marttyyriksi nousseen Mäkelinin hautajaissaattoon osallistui Oulussa arviolta 6 000–7 000 ihmistä.
Linkkejä:
Venla Sainion artikkeli Yrjö Mäkelinistä Kansallisbiografiassa.