Taavi Tainio (1874–1929) oli agitaattorina, organisaattorina ja toimittajana yksi työväenliikkeen alkuvuosien tunnetuimmista. Tainio kuului SDP:n perustajiin. Hän vastusti venäläistämistoimia ja vuonna 1904 hänet pidätettiin kutsuntalakkoihin yllyttämisestä. Tainio siirtyi vuosiksi 1904–1906 Yhdysvaltoihin, jossa hän toimi muun muassa Raivaaja-lehden toimitussihteerinä.
Palattuaan Suomeen 1906 Tainio työskenteli toimittajana ja vuosina 1909–1914 kansankeittiön omistajana Turussa. Tainio kärsi 1909 vankeustuomion sakramentin pilkasta ja 1913–1914 majesteettirikoksesta. Jälkimmäisen tuomion kärsittyään hän muutti Yhdysvaltoihin, josta palasi 1916. Hänestä tuli Savon Työmiehen päätoimittaja. Tainio vastusti lehdessään punakaartien perustamista, mutta siitä huolimatta hänet pidätettiin sisällissodan aikana ja tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen. Hän vapautui syksyn 1918 armahduksissa.
Tainio toimi SDP:n puheenjohtajana vuosina 1903–1905 ja SDP:n puoluesihteerinä vuosina 1918–1926. Puolueen kansanedustaja hän oli 1907–1909, 1911–1914 ja 1922–1929.