V. A. Koskenniemi (1885–1962, vuoteen 1906 Forsnäs) kirjoitti Lippulaulun (1925) ja Finlandian (1940) sanat. Runoilijaprofessori oli tuottelias lyyrikko ja Suomen johtavia kirjallisuuskriitikoita, jonka painavaa lausuntoa odotettiin pelolla. Hän toimi 1921–1948 Turun yliopiston kotimaisen ja yleisen kirjallisuuden professorina. Yliopiston rehtorin virkaa Koskenniemi hoiti 1924–1932. Toisen maailmansodan jälkeen Koskenniemi joutui vasemmiston kovan arvostelun kohteeksi Saksa-yhteyksiensä takia.
Runoilija oli kiistatta kansallismielinen konservatiivi, mutta julkista jälkikuvaansa huomattavasti monipuolisempi ajattelija ja kriitikko. Koskenniemi suhtautui erittäin myönteisesti esimerkiksi Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen (1954) ja Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäiseen osaan (1959). Tuntemattomassa sotilaan ihmiskuvausta hän kiitti ja Pohjantähti-kokonaisuuden avausta hän luonnehti ”kansalliskirjallisuutemme” kaunistukseksi. Toisen osan (1960) suhteen hän esitti huomattavasti enemmän varauksia, mihin vaikuttivat kirjailijoiden toisistaan poikkeavat tulkinnat sisällissodasta.
Linkkejä:
Oulun kaupunginkirjaston V. A. Koskenniemi-sivusto
Timo Niitemaa, V. A. Koskenniemi Turun yliopiston rehtorina 1924–1932
Tuomas Kaleva, Miten Sibeliuksen Finlandia-hymnin kuoroversio sai nykyisen muotonsa?
Pirkko Alhoniemen artikkeli V. A. Koskenniemestä Kansallisbiografiassa.
Kirjallisuutta:
Martti Häikiö, V.A. Koskenniemi – suomalainen klassikko 1–2. 1. Lehtimies, runoilija, professori 1885–1938. 2. Taisteleva kirjallinen patriarkka 1939–1962. WSOY, Helsinki 2010.