Väinö Tanner (1881–1966, vuoteen 1895 Thomasson) vaikutti työväenliikkeessä vuoden 1907 eduskuntauudistuksesta 1960-luvulle saakka. Tanner ohjasi SDP:n reformistiselle linjalle vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Hän oli J. K. Paasikiven ohella Tarton rauhanneuvotteluja käyneen suomalaisvaltuuskunnan keskeisin jäsen. Syksyllä 1939 Paasikivi ja Tanner neuvottelivat Moskovassa Josif Stalinin ja Vjatšeslav Molotovin kanssa Suomelle esitetyistä vaatimuksista. Sotavuosina Tanner varmisti osaltaan, että työväenliike pysyi Suomen sotaponnistelujen takana. Hänet tuomittiin sodan jälkeen sotasyyllisenä. Tanner palasi vielä SDP:n johtoon 1957, kun puolue hajaantui.
Toisen merkittävän elämänuran Tanner teki osuustoiminnassa. Hän toimi osuusliike Elannon toimitusjohtajana vuosina 1915–1946. Elannosta kasvoi Tannerin kaudella suurliike.
Linkkejä:
Jaakko Paavolaisen artikkeli Väinö Tannerista Kansallisbiografiassa
Digitoidut Väinö Tannerin puheet Työväen Arkistossa.
Audiolinkkejä:
Väinö Tannerin radiopuhe talvisodan rauhan ehdoista Ylen Elävässä arkistossa