Aarne Sihvo (1889–1963) Sihvo lähti jääkärikoulutukseen ensimmäisten joukossa talvella 1915. Hän kävi kolmeen otteeseen Suomessa värväämässä uusia koulutettavia. Kolmannella matkallaan Sihvo jäi kiinni ja joutui Špalernajan vankilaan Pietariin. Näin hänestä tuli yksi kalterijääkäreistä. Sihvo vapautui Venäjän maaliskuun vallankumouksen yhteydessä.
Sisällissodassa Sihvo kuului vaikutusvaltaisimpiin jääkäreihin. Hän johti Karjalan ryhmää Viipurin valtaukseen saakka, ja hyökkäyksessä kaupunkiin Sihvon komentaman ryhmä panos oli merkittävä. Hänet ylennettiin 3. toukokuuta everstiksi.
Vuonna 1925 Sihvo yleni kenraalimajuriksi. Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander nimitti Sihvon sotaväen päälliköksi 1926. Hän toimi tehtävässä vuoteen 1933.
Sotavuosina Sihvo toimi Kotijoukkojen komentajana. Sotien jälkeen Sihvo hoiti Puolustusvoimien komentajan tehtävää 1946–1953. Hänen vaikeana tehtävänään oli sopeuttaa Puolustusvoimien toiminta Neuvostoliiton määrittämien rauhanehtojen mukaiseksi muutoinkin levottomassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.
Sihvo toimi Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustajana 1919–1920. Häntä voikin luonnehtia poliittisesti liberaaliksi jääkäriksi, jonka ajatusmaailma poikkesi jääkäriupseerien oikeistolaisesta maailmankuvasta.
Kirjallisuutta:
Vesa Saarikoski. Elon mainingit: jääkärikenraali Aarne Sihvo 1889–1963. Helsinki: WSOY, 1998.
Vesa Saarikoski. Keskustajääkäri Aarne Sihvo : Demokraatti ja eheyttäjä murrosaikojen asevoimissa. SHS, 1997.
Linkkejä:
Vesa Saarikosken artikkeli Aarne Sihvosta Kansallisbiografiassa.