Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867–1951) johdolla hallituksen joukot voittivat Suomen vapaussodan
Vuoden 1918 alussa Suomen senaatti nimitti Carl Gustaf Emil Mannerheimin hallitusta kannattavien suojeluskuntien ylipäälliköksi. Mannerheimin johdolla hallituksen joukot kukistivat Suomen kansanvaltuuskunnan joukot tammikuusta toukokuulle jatkuneissa taisteluissa.[i] Vapaussodan päätyttyä toukokuussa 1918 hän erosi tehtävästään asetuttuaan vastustamaan Suomen poliittisen johdon saksalaissuuntautuneisuutta.[ii] Ensimmäisen maailmansodan tapahtumien johdettua Saksan antautumiseen marraskuussa 1918 Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi.[iii] Hän toimi tehtävässä 1919 puoliväliin ja vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon.[iv]
Mannerheim oli saanut sotilaskoulutuksensa keisarillisen Venäjän armeijan upseerina. Hän palveli tsaarin armeijassa vuodesta 1887 alkaen yleten kenraaliluutnantiksi ja palasi Suomeen vasta joulukuussa 1917.[v]
Hävittyään presidentinvaalit kesällä 1919 Mannerheim omistautui humanitääriselle työlle, matkailulle ja seurapiirielämälle. Presidentiksi noussut P. E. Svinhufvud toi Mannerheimin takaisin valtiolliseen elämään 1931 nimittämällä tämän puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sodanaikaiseksi ylipäälliköksi.[vi]
Vuonna 1939 Mannerheim nimitettiin uudelleen Suomen armeijan ylipäälliköksi ja hän toimi tehtävässä vuoteen 1944. Tällöin hänestä tuli poikkeuslailla Suomen presidentti ja Suomi allekirjoitti aselevon Neuvostoliiton kanssa. Vuonna 1946 Mannerheim erosi presidentin tehtävistä.[vii]
[i] Hentilä 2006, s. 107–114.
[ii] Hentilä 2006, s. 121.
[iii] Hentilä 2006, s. 123–124.
[iv] Hentilä 2006, s. 128–130, 133.
[v] Matti Klinge. Mannerheim, Gustaf (1867–1951). Kansallisbiografia -verkkojulkaisu 2008. Viitattu 4.2.2015.
[vi] Klinge 2008. Viitattu 4.2.2015.
[vii] Hentilä 2006, s. 179, s. 207–209; Klinge 2008. Viitattu 4.2.2015.
Linkkejä:
C. G. Mannerheimin esittely ja dramatisoitu kohtaus hänen elämästään Suomen presidentit -sivustolla.
Suomalaisen Klubin tuottama internet-sivusto C. G. Mannerheimista.
Matti Klingen kirjoittama artikkeli Gustaf Mannerheimista kansallisbiografiassa.
Mannerheimin talvisodan jälkeen annettu päiväkäsky kuultiin 14.3.1940 heti puolenyön jälkeen radiosta suomeksi ja ruotsiksi. Suomeksi tekstin luki Lauri Vennola ja ruotsiksi Christoffer Schildt. Lähetyksestä ei ole säilynyt tallennetta Suomessa. Sodanaikaisen äänitteen löysi Norjasta Katia Heiska-Keinänen. Lähetyksen äänitti mitä ilmeisimmin Norjan valtion radiotarkkailukeskus.
Videolinkkejä:
Mannerheimin muisto, Ylen Elävän arkiston lyhytelokuva marsalkka Mannerheimista.
Audiolinkkejä:
